Nyt se on sitten sanottu, vähintään muutamille ihmisille! :) Ja uutinen sai toivotunlaisen vastaanoton! :D
Eli siis viime viikonloppuna oli mun äiti ja hänen miehensä Suomesta käymässä. Saatiin ruhtinaallisesti Suomi-tuliaisia; karkkia, glögiä, piparkakkutaikinaa, joululahjoja jne... Oikeasti todella, todella paljon kaikkea! Tuntui jo aivan joululta. :)
Perjantai-ilta meni tosi nopeasti, piti vielä käydä pikaostoksilla paikallisessa kemikaaliokaupassa (kauneudenhoitotuotteet ovat Saksassa paljon halvempia kuin Suomessa) ja muutenkin huideltiin vähän sinne tänne... Mä olin ihan innoissani, enkä meinannut mitenkään pysyä nahoissani, vihdoinkin taas vieraita Suomesta! :) Iltasella poikettiin vielä keskustassa katsastamassa, miltä meno siellä näyttää. Saksassahan joulun alla aukeavat perinteiset joulumarkkinat, jotka kestävät vähän reilun kuukauden. Siellä on paljon joulukoristeita ja -ruokia myynnnissä sekä tietysti Glühwein´ia (saksalaista glögiä) ja ruokia, pääasiassa makkaraa! NAM!!! :D Noilla joulumarkkinoilla on aivan ihana tunnelma, paljon valoja, ihmisiä, ihania tuoksuja ja hyvää ruokaa!! Mä tykkään niistä ihan tavattomasti ja samoin myös meidän äiti. Harmi kyllä, että varsinaiset joulumarkkinat alkavat vasta ensi viikon viikonloppuna, joten nyt meidän piti tyytyä sellaisiin pienempiin "ennakkojoulumarkkinoihin", joissa tarjolla on vain ruokaa ja juomaa! Mutta meille se riitti ja mikä parasta: seura oli hyvää ja tunnelma mukava!
Lauantai olikin sitten se suuri päivä! Ensiksikin M:n äiti ja sen veli saapuivat aamupäivästä meille ja oli tutustumisen aika! Äidit saivat vihdoinkin tavata toisensa. Jotenkin mulla oli sellainen olo, että minä olin se ainoa hermostunut. Äidit ja muut ottivat tilanteen hyvin rennosti, ilman ongelmia. Minä hypin ennemminkin seinille kuin pistoksen saanut kissa! :) Mutta kaikki meni oikein mukavasti. Juotiin kahvit, syötiin kakut ja sitten olikin jo munkin syke saatu laskeutumaan normaali lukemiin! :D
Me oltiin suunniteltu pieni kävelyretki naapurikaupunkiin. Ajettiin siis autolla sinne ja siellä tutkiskeltiin vanhaa, kaunista kaupunkia, sen linnoineen ja tunnelmallisine pubeineen. Luulen, että "retkestä" sai jokainen jotakin! Nopeasti siellä ainakin meni aika, saatiin haukattua raitista ilmaa ja kerättyä ruokahalua illallista varten.
Tarjolla oli kolme, omasta mielestäni oikein onnistunutta, ruokalajia, joiden jälkeen jokaisen vatsa oli ainakin täynnä! :)
M:n äidille uutena tuttavuutena oli tarjolla poronkäristystä ja leipäjuustoa lakkahillolla!
Alkupalojen jälkeen oli meidän suuren yllätyksen vuoro... oltiin ostettu molemmille äideille tutit ja paketoitu ne lahjapaperiin. Ennen pääruokaa pyydettiin heitä avaamaan paketit... himpulat, kun meinas sydän siinä vaiheessa hypätä rinnasta ulos!!! Molempien äidit avasivat pakettia niiiiiin hitaasti, että mä oikeesti ajattelin, että pyörryn. Vihdoin ja viimein he saivat paketit auki ja onneksi hoksottimetkin toimivat suhteellisen nopeasti: molemmat äidit hyppäsivät kyyneleet silmissä pystyyn ja juhlistivat ensimmäistä lastenlasta! :D Eli siis uutisemme sai erittäin iloisen vastaanoton! Paljon tuli kysymyksiä ja uteluita, mutta kaikki oikein positiivisia, jopa M:n kaksoisveli iloitsi. (Pelkäsin ennakkoon vähän, että hänelle se on vähän liian suuri pala purtavaksi, mutta ei... Vähän hän ekaksi kummissaan katseli, mutta hyvin nopeasti shokki muuttui iloksi! )
Ette uskokaan, kuinka huojentuntu olen. Nyt se uutinen on sanottu ja nyt voi vähän jo jakaa tuntemuksia ja ajatuksia jonkun kanssa! eikä niin tarvitse yrittää peitellä kaikkea! :) Jotenkin nyt, kun se on sanottu niin kaikki tuntuu vielä todellisemmalta! Maanantaina pitäisi sitten kertoa vielä uutinen lähimmille työkavereille, sillä meillä on ensi vuoden lomat suunniteltavana ja en usko, että selviän siitä, ilman ihmettelyjä..joten olen päättänyt kertoa! :D Saa nähdä, miten uutiseni siellä otetaan vastaan!
Muutoinkin mulla menee oikein hyvin. Pahoinvointi alkaa hellittää, nyt tulee vain hetkittäin sellaisia huononolon tunteita. Väsymystä on, mutta sen kanssa selviää. Vähän tämä painonnousu ja pyöristyminen aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta yritän kovin opetella elämään sen kanssa!
Erittäin ihanaa lauantai-iltaa kaikille! Voikaa hyvin! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti