Peitto isoäidinneliöistä

Ensimmäinen omatekemä peitto pikkuiselle valmistui, vihdoinkin! :) Kauon sitä on nyt tahkottukin. Ei siinä, että itsessään se virkkaaminen kestäisi kauan, mutta jossain vaiheessa se aina jää ja kunnes sitten taas saa sen draivin päälle, niin on vierähtänyt tovi. Tämän peiton kohdalla kävi vielä sillä tavalla, että kyllästyin ja totesin sen väärän väriseksi jo ennen kuin se oli edes valmistunut... mikä tietysti omalta osaltaan vielä vähentää motivaatiota peiton tekemiseen. Niin ja todettuani, että peitto ei ole ihan mieleiseni, aloitin uuden peiton tekemisen, vähän eri tavalla. 

Tänne halusin kuvitetusti tulla esittelemään peiton teon erivaiheet! :) 

1. Vaihe:

Ensin oli tehtävä tilkkuja. Mulle ehdottomasti mieleisin vaihe. Noita tilkkuja syntyy suhteellisen nopeasti telkkaria katsoessa tai muuten vain sohvalla kököttäessä. Värit valitsin sen perusteella, mitä sattui sillä hetkellä olemaan kotona, kun päätin tätä peittoa alkaa virkkaamaan.  

 

48 tilkkua (15cmx15 cm)

2. Vaihe:

Kun sitten lopulta kaikki tilkut olivat kasassa höyrytin niitä vähän, jottei joka kulma kipristele eri suuntaan. Mielestäni se helpottaa palojen yhteen virkkaamista. Höyrytetyt palat virkataan yhteen niin, että peiton kooksi tulee 8 tilkkua x 6 tilkkua. 

En virkannut tilkkuja järjestelmällisesti yhteen, vaan sen mukaan missä lanka milloinkin oli.

3. Vaihe:

Mielestäni ehdottomasti kakkamaisin vaihe on tilkkujen lankojen päätteleminen. Varsinkin noin monen eri värisen langan kanssa oli niitä pääteltäviä lankoja tautisen paljon. Ainainen neulan silmään pujottaminen ja päätteleminen kesti ikuisuuden ja oli ärstyttävää. Erityisesti tässä vaiheessa peiton tekeminen seisoi kauan, ennen kuin sain otettua itseäni niskasta kiinni!

Peitto nurjalta puolelta, jotta näkee paremmin pääteltävien lankojen määrän.

4. Vaihe: 

Viimeinen vaihe on peiton reunojen viimeistely. Mä viimeistelin ensin reunat virkkaamalla yhden normaalinen kierroksen ja sitten vielä nirkkoreunan. Tässä vaiheessa peitto on jo niin valmis, että motivaatio alkaa taas olemaan suuri. :) Ja sen jälkeen edessä onkin enää koko peiton kevyt höyrytys ja peitto on valmis. :)

Lähikuva vielä siitä miltä se nilkkoreunus näyttää!

Vaikka värit jossain vaiheessa eivät enää niin mun silmää miellyttäneetkään, niin lopputulokseen olen joka tapauksessa ihan tyytyväinen. Tämä peitto varmaankin pääsee sellaiseksi matkustuspeitoksi. Se on hyvä heittää esimerkiksi lattialle, jos ollaan kylässä tai vaunuihin tai autoon tai mihin vain. :D

Toinen aloittamani peitto on nyt siinä vaiheessa, että palat pitäisi yhdistellä... Toisen peiton kohdalla tein huomattavasti isompia ja yksivärisiä tilkkuja, joten pääteltävää ja yhdisteltävää on huomattavasti vähemmän. Katsotaan koska saan sen projektin valmiiksi. Pistän sitten kyllä kuvan myös siitä toisesta valmiista peitosta! :)

Vaunut...

Tiistaina käytiin ostamassa meille vaunut! Jee! :) Meidän lähellä on eräs todella iso "outlet- kaupunki". Se on suhteellisen  pieni kaupunki ja se koko kaupunki on oikeastaan rakentunut niiden outlet-shoppien ympärille. Siellä on kaikkin mahdolliset merkit (Hugo Boss, Puma, Adidas, Ralph Lauren, Vero Moda, Jack & Jones ym...). Todellakin hirmuisesti liikkeitä. Ja meidän onneksemme sieltä löytyy myös eräs todella iso lastentarvikemyymälä. Tiedän nyt jo, että "eksyn" siihen liikkeeseen vielä tulevien kuukausien aikana useampaan kertaan! Hypläilin siellä jos jonkinnäköistä tavaraa, lelua ja kalustetta. Meidän "tarvitsemme" lista piteni huomattavasti tuolla reissulla! ;) 

Ei voi mitenkään hihkua, että sieltä saa kaiken todella edullisesti, sillä mun mielestä lastentarvikkeet ovat joka tapauksessa kalliita, joten siihen nähden hinta-laatu-suhde on siellä erittäin kohdallaan. Hinnat siellä ovat vänhintään sitä luokkaa, kuin internetistä voi halvimmillaan löytää. Erittäin isona plussana siellä on erittäin, erittäin laaja valikoima. Joten mielummin ajan sinne testailemaan ja näkemään tarvikkeet luonnossa kuin tilaan ne internetistä. En siis sano, että tilaaminen on huono juttu, itsekin hyödynnän sitä paljon, mutta erityisesti vaunujen kohdalla mielestäni oli erittäin hyödyllistä käydä liikkeessä työntelemässä monia vaunuja ja kuulemassa ammattitaitoista neuvontaa.

Liikkeeseen mentäessä meillä oli selvä visio siitä, mitkä vaunut haluamme ostaa. Suunnittellut vaunut olivat myös juoksuun tarkoitetut, mutta eivät olleen varsinaiset juoksuvaunut. (Quinny Speedi-merkkiset, jos tuo jollekin jotain sanoo. En meinaan tiedä, onko tuota merkkiä Suomessa.) Kuljettuamme siellä liikkeessä yli tunnin ja valehtelematta väh. 70 erit vaunut työntäneenä, olin aivan sekaisin! En tiennyt enää ollenkaan mitä haluan. Vaunut, jotka alunperin halusimme ostaa, olivat ehdottomasti halvimmat ja työnnettävyys oli hyvä, mutta jotain puuttui. Ja varmasti siihen on jokin syykin, miksi ne vaunut olivat ainoina vaunuina niin paljon edullisemmat kuin ne kaikki muut. Ilman myyjän apua mä olisin varmaan vieläkin epätoivoisena siellä liikkeessä ja itkisin päätöksentekovaikeutta! :) Mutta onneksi erittäin osaava myyjä osasi antaa meille niin hyviä vinkkejä, että lopulta ostospäätös syntyi erittäin helposti. 

Ensin käytiin perinpohjaisesti läpi, millaisia tarpeita meillä on vaunuille, millaisen säilytyssysteemin olemme ajatelleet (koottuna vai kokoontaitettuna), onko paljon tarvetta kuljetella autolla sinne- tänne, minkä kokoisia olemme, millaisessa maastossa liikumme, kuinka pitkäaikaista käyttöä olemme miettineet jne... Lista oli todella pitkä ja välillä  piti myöntää, että tuota emme ole vielä ollenkaan ajatelleet... Mutta tärkeimpiin kysymyksiin osasimme vastata ja sen perusteella myyjä suositteli meille... 

Baby Jogger 2013 Mini GT 

Valitettavasti en löydä mistään tähän hätään kuvaa, jossa olisi tuo "kaukalo" koottuna noihin vaunuihin, mutta siis tältä näyttää irtonaisena sen kaukalo...

 

Mun toiveena oli vaunut, joilla pystyn juoksemaan, edellyttäen siis ehdottomasti kevyen, helposti ohjattavan rungon, mielellään 3-pyöräinen, kääntyvällä etupyörällä. Lapselle tietysti hyvä istuvuus ja turvallinen kaukalo. Vaunuissa on Maxi Cosi- adapteri autoistuimelle (myös muille istuinmerkeille!). Väri vaihtoehtoja olisi ollut vaikka millaisilla yhdistelmillä, mutta mä halusin tuollaisen mustan. Ajattelin jo sitä, että jos sen haluan myydä eteenpäin, niin värimieltymyksiä on niin monia ja musta on aina varma. Ja tuo vaunu miellytti myös M:n miehistä silmää. 

Tietysti niitä vaunuja siellä katsellessa ajattelin moneen otteeseen, että tuollainen normaalimpi yhdistelmävaunu näyttää niin paljon naisellisemmalta, pehmeältä ja huokuttelevan mukavalta... Mielellään olisin halunnut sellaiset suloiset, "pyöreän pehmeät" vaunut, mutta asiaa täysin järjellä ajatellen, palvelevat nämä vaunut meidän käyttötarkoitusta parhaiten. 

Nämä vaunut ovat maailman yksinkertaisimmat koota ja kasata. Yhdellä kädellä, käden käänteessä vaunut ovat kasassa ja menevät ERITTÄIN pieneen tilaan! Meillä kun ei farmariautoa ole, niin täytyy myös ajatella vaunujen kuskaamista!

Nyt vaunut odottavat, vielä pahvilaatikoissa kellarissa sitä päivää, kun ne kootaan käyttöön... (varmaankin kyllä kootaan jo aikaisemmin ihasteltavaksi ja testattavaksi, mutta se päivä ei ole vielä ajankohtainen! Pääasia on, että ne vaunut on nyt hankittu!) Ostettiin vielä sadesuojukset molempiin, sekä kaukalovaunuihin, että rattaisiin. Kallista lystiä, mutta toivon ja luulen, että noiden vaunujen kanssa olemme pitkään erittäin tyytyväisiä. (Näillä vaunuilla on hieman pidempi käyttöikä, kuin normaalivaunuilla, sillä niiden painoraja on suurempi.)

Nyt on sitten mielestäni se vaikein hankinta takanapäin ja tyytyväisiä ollaan! :D Näin se vain etenee... Tänään voisi tilata sen sängyn! (Sängyn ostossa uskallan tyytyä nettishoppailuun!) :) 

Erittäin rauhallista pitkäperjantaita kaikille! Voikaa hyvin!

Maha....

Uuden viikon kunniaksi muutama uudempi massukuva... Kyllä se maha siellä kasvaa, mutta valitettavasti myös muut ruumiinosat levenevät samanaikaisesti! :) 

25+3 (aamulla ennen aamupalaa)

27+1 (aamulla ennen aamupalaa)

27+0

Uusi raskausviikko alkakoon! :) Muistan niin elävästi, kuinka silloin joulukuussa sohvan pohjalle vajotessani ajattelin, että jos joskus päästään sinne 28. viikolle niin ollaan todellisia voittajia! Luin silloin, että niiltä viikoilta eteenpäin lapsella on hyvät mahdollisuudet selvitä hengissä, jos päättäisi tulla ulos! Silloin se tuntui loputtomalta taivaalta... En olisi mitenkään jaksanut uskoa, että kaikki menee niin hyvin, että pääsen tämän tekstin tänne kirjoittamaan! Mutta nyt erittäin onnellisena ja kiitollisena kirjoittelen täällä ja muistelen sitä vaikeaa ja opettavaista aikaa, jolloin kaikki oli niin epävarmaa. Kaikesta ollaan selvitty ja eteenpäin mennään. Ei voi kuin olla erittäin kiitollinen! Kiitos kaikille mukana elämisestä, tukemista ja uskomisesta! Jatketaanhan samalla tavalla eteenpäinkin, nyt olisi vielä muutamia viikkoja edessä! :) 

Tämä viikonloppu on mennyt pääasiallisesti kotosalla paikkoja järjestellen. M oli eilen koko päivän muuttoapuna, musta ei tällä hetkellä ole paljoakaan apua muutossa, joten oli varmasti parempi pysyä poissa tieltä. Mä päätin käydä todella pitkästä aikaa kuntosalilla vähän crossailemassa. (Alkaa todella huolestuttamaan tämä painonnousu!...mutta ei voi mitään, sitten kun lapsi on turvallisesti ulkona niin aletaan työstämään oman painon saralla!) Oli oikeastaan ihan rentouttavaa tunnin verran crossailla, mutta huomaan edelleen, että ne vuodot siellä alkuraskaudessa (kenties liiallisesta kehon rasituksesta johtuneet) ovat jättäneet unohtumattomat jäljet... Kyllä sitä huomaa jännittävänsä vähän turhankin paljon ja miettivänsä, mitä kaikkea voi taas tapahtua. Onneksi mitään ei ole tapahtunut ja olo crossailun jälkeen oli erittäin hyvä. 

Tänään onkin sitten taas se pieni pesänrakentaja nostanut päätään. :) Aamusta asti olen touhunnut kuin hullu tämän asunnon parissa... Normaalin siivouksen ohella ollaan jo vähän muuteltu huonekalujen paikkoja siihen suuntaan, mitä ne tulevat olemaan, kun saadaan vauvan huonetta enemmän laitettua. M joutui luopumaan omasta työhuoneestaan ja istuskelee nykyisellään koneensa kanssa meidän olohuoneessa! :) Verhoja on tänään pesty ja lyhennetty sekä pari ikkunaakin on kokeneet taas pesuaineen pehmeän kosketuksen! :) Talvivaatteita on raahattu kellariin ja muutenkin ollaan tehty todella tilaa pikkuiselle! 

Ihana huomata, että viimeistään edes tässä vaiheessa raskautta mulle tulee se tunne, että on energiaa tehdä jotain. Olen ollut suhteellisen väsynyt koko raskauden ajan, mutta nyt on päivisin suhteellisen energinen olo. Arkipäivinä olen kyllä töitten jälkeen niin poikki, että jopa tiskikoneen tyhjennys on lähes tulkoon mahdoton tehtvä...Mutta täytyy nyt sitten ottaa koko hyöty irti niistä päivistä, kun energiaa tuntuu riittävän.. koskaan ei tiedä, kuinka kauan tätä energistä oloa jatkuu. Toivottavasti vielä pitkään!

Alkavalla viikolla olisi tarkoitus tilata vauvan sänky ja käydä katsomassa (ostamassa) vaunut... Katsotaan kuinka paljon me todellisuudessa ehditään ja saadaan aikaiseksi! :) 

Nyt pyhitän tämän loppu illan vielä hyvällä omalla tunnolla telkkarille ja löhöilylle! Mukavaa iltaa ja uuden viikon alkua kaikille! :)

Lääkärillä...

Tiistaina oli taas paljon odotettu lääkäriaika! Aikaisemmin en olisi uskonut, että odotan ja iloitsen vielä joku päivä siitä, että pääsen joka kuukausi käymään lääkärillä ja vielä kaikista inhottavimmalla, gynekologilla! Mutta niin ne tilanteet ja ajatukset vain muuttuvat! :)

Tällä kertaa edessä oli sokerirasitustesti. Sain siis makeaa mehua juodakseni ja sitten odotettiin... Siinä välissä lääkäri tutki tilanteen nopeast. Noin nopeaa toimintaa ei ole ollut vielä koskaan, mutta täytyy olla vain tyytyväinen, sillä tässä tapauksessa se tarkoitti, että kaikki on paremmin kuin hyvin! :) 

Lääkäri tarkisti tilanteen alakerrassa ja totesi kohdun kaulan olevan vielä tarpeeksi pitkän ja kohdunsuun kiinni!! Kaikki juuri niin kuin toiveena on. Masua painellessa ja vauvan asentoa tunnusteltaessa, pieni potki aktiivisesti vastaan, joten lääkäri totesi, että vahvasti elossa ollaan!! :) Tällä hetkellä se pikkuinen nyrkkeilijä oli suhteellisen poikittain, enemmän pää ylös, kuin pää alaspäin... Ei kuitenkaan vielä mitään syytä huoleen, sillä on siellä vielä tarpeeksi aikaa ja tilaa temmeltää miten päin vain! :) Toivottavaa on, että sitten ehkä ensi kerralla hän olisi jo ottanut suunnakseen kääntyä parempaan synnytysasentoon! No se nähdään sitten 18.4, kun mennään suureen ultaan, johon M tulee sitten taas mukaan!

Paino oli taas noussut, vähän turhankin reilusti, mutta siitä ei lääkäri sanonut mitään... Sitten tuli se uutinen, jota olen jo vähän odotellut ja "pelännyt"... Negatiivisen veriryhmäni takia saan niitä pirun piikkejä...Ekan sain niiden vuotojen takia silloin joulukuussa ja täytyy sanoa, että ei se miltään maailman mukavimmalta tuntunut. Nyt lääkäri ilmoitti, että 10-12 viikkoa ennen synnytystä on pistettävä uusi piikki ja sitten ilmeisemmin synnytyksessä vielä yksi. Sitten heti, kun mahdollista he testaavat napanuorasta lapsen veriryhmän, että jos jotain sattuu niin he tietävät sitten heti, että mitä verta pienellä voidaan antaa! En oo ikinä aikaisemmin ajatellutkaan, että mun veriryhmä (o-)on näin "tyhmä" ja "harvinainen"... No mutta näillä mennään ja kuitenkin se on pieni vaiva, olla siellä piikitettävänä, jos sillä pystytään estämään vaarallisia tilanteita vauvan kannalta! Teen sen siis hammasta purren, mutta mielellään!

Nyt mennään jo viimeisiä viikkoja töissä. Edessä olisi vielä 16 päivää töitä, joista varmasti viimeisellä viikolla on paljon lyhennettyjä päiviä, että saan kulutettua kaikki ylityötuntini! Jotenkin en ole vielä ihan kuitenkaan tajunnut sitä, että paljon ei ole enää jäljellä, kun kuitenkin siihen laskettuunaikaan on vielä jonkin verran matkaa! Saa nähdä tylsistynkö niiden 9 viikon aikana, jotka mulla on sitten "omaa" aikaa ennen lapsen syntymää (ajatellen, että lapsi tulee oikeaan aikaan, ei ennen eikä paljon sen jälkeen). Mutta onneksi mulla on vielä paljon tekemistä ennen kuin me ollaan valmiita lapsen tuloon. Meillähän on lastenhuoneen valmistelut vielä nollatilassa, eli paljon shoppailua ja järjestelyä tiedossa! :) Niin ja pieni hemmottelulomakin on vielä tiedossa, mutta siitä kerron sitten myöhemmin lisää! :D 

Täällä on siis kaikki hyvin! Maha kasvaa, lapsi venyttää mun vatsanahkaa erittäin aktiivisesti jokaiseen ilmansuuntaan ja mulla ei mitään valittamisen aiheita! :) Toivottelen siis kaikille erittäin mukavaa viikonloppua! :D

Kirpputoreilua

Oltiin eilen lastenvaatekirppiksellä ja sieltä tarttui taas mukaan pari suloista vauvanvaatetta! :D On ne vaan niin pieniä ja herttaisia. M sanoikin eilen, kun niitä vaatteita täällä vielä hypisteltiin, hänen odottavan jo niin innolla sitä, että pääsee sovittamaan näitä suloisia vaatteita pikkuisemme päälle! :) Ihana huomata, että hänelläkin alkaa todella kuumottelemaan jo pikkuisen syntymä...Vaikka onhan meillä tässä vielä aikaa ja matkaa sinne!

Tottahan toki otin myös kuvia meidän hankinnoistamme, joille kaikille yhteensä hintaa kertyi 9,50 € ... 

68 cm

68 cm

Nämä ovat pienintä kokoa 56cm

68 cm

68cm

Laskeskelin vähän päiviä ja tässä tuloksia:

Jäljellä olevia työpäiviä: 21

Päiviä laskettuunaikaan: 98

Pesänrakennusvietti

Kauan sitä on odotettu ja kaivattu, mutta nyt se pesänrakennusvietti-kausi on myös mun kohdalla alkanut! Vähän jo ehdin huolestua, että mitä jos sitä ei tule mulle ollenkaan...Tuskin sekään ihan normaalia olisi?! Ilmeisesti kaikkien alkuvaikeuksien jälkeen mä vain tarvitsin vähän aikaa saada omat ajatukset ja luottamuksen kasaan. 

Viime viikonloppuna me käytiin kalustetalossa katselemassa vauvanhuoneeseen kalusteita ja löydettiinkin mun "unelmien hoitopöytä". Noin isoa ja kallista härpäkettä en ollut ajatellut meille tulevan, mutta jotenkin se sai mut vain rakastumaan itseensä, joten se oli saatava! Kauan sitä hankintaa mietittiin ja pyöriteltiin erilaisia vaihtoehtoja päässä ja paperilla. Nukuttiin parin yön ylikin ja lopulta päädyttiin ostamaan se hoitopöytä. 

Tosta kuvasta puuttuu se päälle tuleva lisäosa vaipanvaihtoon!

Pähkäilyjen jälkeen todettiin tuon olevan sen verran tilava, että ei tarvita erillistä vaatekaappia lapsen huoneeseen. Erittäin hyvä, sillä niin iso huone ei ole kyseessä, että sinne kaikki mahdollinen ja mahdoton mahtuisikaan. Ja tuota pystyy hyvin käyttämään muutenkin lipastona, sillä minun mielestäni se ei ole niin perinteisen vaipanvaihtopöydän näköinen. Ja tulevaisuutta ajatellen lapsen vaatteet tulevat olemaan "lapsiystävällisellä" korkeudella, toisin kuin vaatekaapissa, joten lapsi pääsee itse valitsemaan päälle pantaviaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti tuosta voi tehdä lelukaapiston!

Mä olen edelleen vakuuttunut siitä, että teimme oikean ratkaisun kaapiston suhteen! :D Nyt pitää vain odotella, että koska tämä kapistus meille asti tulee, sillä siinä oli 9 viikon toimitusaika! :) Eli kärsivällisyyttäni koetellaan! :D

Kaapiston oston jälkeen mä olin ihan "tulessa" ja halusin suunnitella kaikkiea mahdollista. Tein meille hankitalistaa ja surffailin tuntikaupalla netissä etsien kaikkea mahdollista. Nyt meillä on myös kaikki muut kalusteet ja tarvikkeet valittuina, mutta ei kyllä vielä hankittuina. Niistä kerron sitten lisää, kun ne on tilattu, jolloin päätös on pysyvä.

M:lle nousi jo tuskan hiki pintaan, mun listaa lukiessaa, mutta yritin puolustella listan pituutta sillä, että olen kirjoittanut ylös joka ikisen pienenkin tavaran, jonka tarvitsemme ja siitä syystä lista tuntuu loputtoman pitkätä! :D Mutta kyllä mä havaitsin innostusta myös M:n puolelta, joten ei syytä huoleen! 

Tästä se sitten lähtee... Todellinen, konkreettinen valmistautuminen pikkuisen tuloon! :) Olen onnellinen! <3