maanantai 11. helmikuuta 2013

Flunssan kourissa kotona...

Ja niin se flunssa sitten vain pääsi todellakin yllättämään! :( Koko viikonlopun vietin oikeastaan sohvalla niistäen ja yskien. Samalla reseptillä jatketaan ainakin vielä tänään. Aamulla soittelin töihin ja ilmoitin olevani kipeänä tän päivän. Meidän pomo siellä ilmoitti, ettei ota mua huomennakaan töihin, mutta enpä tiedä... Toisaalta mulla on vain normaali flunssa; nenä vuotaa, yskä ja kurkkkua kutittaa. Mutta perjantain jälkeen ei kuumetta ei mitään, joten eikö sitä oikeastaan voisi töihin mennä?!? Mulle töistä poisoleminen on jotenkin tosi vaikeaa. Jos en halaile kunnolla vessanpönttöä tai kuume huitele pilvissä, niin en mielelläni jää kotiin sairastamaan. 

Normaalisti olisin varmaan tänäänkin jo mennyt töihin, mutta sitten ajattelin tuota pikkuista tuolla vatsassa ja päädyin siihen ratkaisuun, että päivästä olisi varmasti tullut sille liian rankka (ja mulle kyllä myös, nyt kun tarkemmin asiaa ajattelee). Mutta nyt sitten pohdin jo huomista: Voinko mennä töihin vai pitääkö sairastella vielä kotosalla?! Pitäisikö mun mennä lääkäriin?!? Normaalisti en tällaisen flunssan takia menisi, mutta jos en töihin voi mennä niin sitten on mentävä viimeistään keskiviikkona lääkäriin, jotta saa sairaslomatodistuksen. Miten te raskaanaolevat olette flunssan kourissa toimineet? Tämmöinen tukkoinen nenä ja muut herkut saattavat hyvinkin kestää viikonkin, pitäiskö oikeesti maata kotona niin kauan? Mä olen ihan selkeästi huono sairastaja! :) 

Se hyvä puoli tässä sairastamisessa on, että on tullut tehtyä asioita, joita normaalisti lykkää, kun ei mukamas ole aikaa :) Perjantaina eräs äiti meillä töissä toi mulle pinon kirjoja,(ja yhden cd:n, jossa rentoutusmusiikkia vauvan hierontaan jne.) jotka kertovat lapsen kehityksestä ja lapsen hoidosta sen ensimmäisen elinvuoden aikana. 



Niiden tutkimiseen on ollut nyt hyvää aikaa. Todella kilttiä häneltä antaa ne kirjat mulle, kun hänellä ei itsellään ole niille käyttöä. M on lukenut niitä kanssa mielenkiinnolla ja todennut, että johan tuollainen lapsi on monimutkainen juttu! :) Ihana huomata kuinka innostuneesti hän niitä kirjoja tutkii ja esittelee sitten taitojaan mulle! :D Eilen vuorossa oli vaipanvaihto, nukkuma-asento ja kylvetys + vauvauinnit.. Mulla on täällä siis kotona malli-isukki, ei siis mitään huolta! 

Muutoin oon saanut neulottua isälleni syntymäpäivälahja villasukat ja vauvanpeittokin alkaa saada jo oikean peiton muotoa! Enää pieniä viimeistelyjä ja peitto on valmis.. sitten seuraa myös kuvia! :)



Vaikka en siis ole päässyt ulos nauttimaan mukavasta, aurinkoisesta talvikelistä, niin olen kuitenkin saanut jotain mukavaa tehdyksi täällä kotona. 

Se mitä niihin kaikkii pelkoihin tulee, joista viime kerralla kirjoittelin, en osaa sanoa juuta enkä jaata. Olen vähän yrittänyt hillitä itseäni ja olla murehtimatta asioista liikaa. Olipa niin tai näin, niin teen parhaani, enkä muuhun pysty. Olen miettinyt vähän niitä syitä miksi en välttämättä tunne niitä lapsen liikkeitä:
1) Niinä hetkinä, kun lapsi on liikkunut, en ole vain kiinnittänyt asiaan tarpeeksi huomiota.
2) Istukka kasvaa ja on vielä tuossa etuosassa, joten omalta osaltaa vähentää vauvan liikkkeiden tuntua.
3) Mulla on kuitenkin sen verran tuota vararavintoa tuossa vatsanseudulla, että en tunne niitä liikkeitä vielä.
4) Tunnen liikkeet, mutta erillä tavalla kuin ennen ja siitä syystä en ole osannut tarkastella oikeita tuntemuksia.

Joku näistä syistä toivottavasti on se oikea. :) 

Asia, jota olen myös paljon miettinyt on, että liikkuuko vauva painovoiman mukaan aina vai vain omasta tahdosta??? 
Tätä mä tutkiskelin eilen aamulla sängyllä maatessani. Jos makaan selälläni niin pystyn suhteellisen varmaksi sanomaan, missä vauva sillä hetkellä on. Yritin saada sitä lasta vaihtamaan paikkaa, jotta saisin varmuuden, että siellä ollaan vielä elossa. No eihän se sitten sillä hetkellä halunnut itseään mihinkään liikutella. Näky oli kyllä erittäin mielenkiintoinen, sillä hän oli rullannut itsensä kokonaan toiselle mahan puoliskolle ja sen pystyi hyvin näkemään mun vatsan muodosta. :)

Kuten näkyy vauveli on rullannut itsensä, mun oikealle vatsanpuoliskolle! :)


Sitten mä käänsin itseni toiselle kyljelle, (mun vasemmalle kyljelle), koska halusin testata sitä "painovoima-juttua",mutta siellä se vauveli pysyi: ns. väärän kyljen puolella painovoimaa ajatellen. Sitten vähän aikaa siinä odotettuani ja itseni makuultaan liikuteltuani se "vuori" toiselta mahanpuoliskoltani oli huomattavasti pienentynyt, joten oletan vauvan vaihtaneen paikkaa. Kysymys siis kuuluu, että voinko tuosta olettaa, vauvan liikkuvan vai oliko se vain painovoima ja mun liikkeet jotka liikuttavat sitä pikkuista siellä?

Pitkä lätinä, mutta tuota olen tässä nyt parin päivän aikana paljon pohtinut! Te pidätte mua varmasti ihan höyrähtäneenä (ja voihan se hyvin olla, että tämä 4 seinän sisällä istuskelu on tekemässä musta vähitellen höyrähtänyttä)! :D  Mutta siis pitkä virsi ja lyhyt päättely: Olen päättänyt ajatella positiivisesti, kyllä siellä on kaikki hyvin, pikkuinen kasvaa ja kehittyy. Nyt vai odotteleen 19. päivän lääkärin tarkastusta ja toivon hänen sitten sanovan kaiken olevan hyvin! :D

Nyt jatkan täällä pärskimistä ja niistämistä, toivottavasti helpottaa pian! Mukavaa viikkoa kaikille! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti